Sitten keksittiin koneellinen poistoilmanvaihto. Pienissä
tiloissa esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa painovoimainen ilmanvaihto ei
riittänyt niihin kohdistuvan käyttökuorman takia. Poistamalla ilmaa
tehokkaammin voitiin luokkahuoneeseen sijoittaa paljon enemmän lapsia. Korvaavaa
ilmaa ei tässä vaiheessa ymmärretty järjestää. Rakennuksiin muodostui kylmiä
kohtia, kun korvausilmaa virtasi rakennuksen harvoista kohdista, seinien ja
lattioiden liittymistä ja hirsirakennuksessa ilma virtasi hirsirakenteiden
välistä. Materiaalit, jotka olivat toimineet kosteutta sitovina ja luovuttavina,
eivät voineet enää toimia luonnonmukaisesti vaan niiden kosteuskäyttäytyminen
muuttui ulkoa sisälle päin virtaavaksi kylmä-kosteaksi ilmavirraksi ympäri
vuoden.
Sauna- ja suihkutilojen siirtyminen asuntojen sisälle
edellytti tehokkaampaa ilmanvaihtoa, jolloin koneellinen poistoilmanvaihto
ratkaisi ongelman. Vahingosta viisastuneena järjestettiin korvaavalle ilmalle
kulkureitit. Ikkunoiden yläpuolelle tai suoraan seinään asennettiin
korvausilmaventtiilit. Talvella tästä aiheutui vedon tunnetta, joten venttiilit
suljettiin ja tilanne oli jälleen sama: rakenteista virtaava korvausilma aiheutti
vaurioita. Tämän jälkeen rakennuksiin suunniteltiin koneellinen tulo- ja
poistoilmanvaihto.Määräykset edellyttävät, että rakennuksen ilmanvaihdon tulee olla alipaineinen. Se tarkoittaa sitä, että ilmaa poistetaan koneellisesti enemmän kuin tuodaan. Edelleen aiheutamme kylmän ja kostean ilman virtaamista ulkoa päin rakenteisiin melkein ympäri vuoden. Kun tämä saa jatkua vuodesta toiseen, rakenteisiin syntyy kosteus- ja mikrobivaurioita.
Julkisissa rakennuksissa ilmanvaihtoa käytetään arkipäivisin normaalisti, mutta yön ja viikonlopun ajaksi tuloilma pysäytetään koska tiloissa ei ole käyttöä eli ihmisiä. Koneellinen poisto on kuitenkin kokoajan päällä, jolloin aiheutetaan erityinen alipaine rakennukseen ja korvaavaa ilmaa virtaa rakenteista. Näin toimitaan energian säästämisen takia. Tarkkailemalla ikkunoiden välitilan pölyyntymistä ja jopa seinien liitoskohtia voidaan nähdä korvaavan ilman virtaamisesta tummuneita viiruja pinnoilla. Jos siis säästämme ilmanvaihdossa, voimme aiheuttaa kosteus- ja mikrobivaurion pitkällä aikavälillä rakenteisiin.
Esimerkiksi kouluissa, joissa on paljon wc-tiloja sekä
pesu- ja pukuhuonetiloja, on erityisen suuri alipaine viikonloppuisin. Korvaavaa
ilmaa virtaa liikuntasalin lattiarakenteista ja tämän voi nähdä ja haistaa
10–15 vuoden käytön jälkeen. Jotta vältetään alipaineen aiheuttamat ongelmat, ilmanvaihdon
tulee olla tasapainossa. Lisäksi ilmanvaihtolaitteiden ja automatiikan
suunnittelua täytyisi kehittää niin, että tulo- ja poistoilmaa voitaisiin säätää
samassa suhteessa.