Kapselointi, mitä se on rakennustekniikassa

Törmään työssäni sisäilman laadun kannalta ja rakennusteknisesti haastavaan menetelmään, kapselointiin rakennusten kosteus- ja homevauriokorjauskohteissa. Mistä kapseloinnissa on kysymys? Sisäilman laadun kannalta kapselointi ei ole päivänselvä ratkaisu, mitä se rakennustekniikan näkökulmasta on. Kaikki rakennuksen sisällä tehtävät toimenpiteet vaikuttavat sisäilmaan. Otan esimerkkejä elävästä elämästä, koska ne ovat todellisia eivätkä perustu laskennallisen ohjelman aikaan saamaan tulokseen.

Kohteessa on havaittu kosteus- ja mikrobivaurio rakennuksen alapohjassa. Maanvarainen betonilaatta on kostea. Pilaantunutta materiaalia on runsaasti kohteen lattiapinta-alasta riippuen. Sisäilman laadun kannalta kyseessä on iso haitta. Suurelta pinta-alalta vapautuu haitallisia epäpuhtauksia sisäilmaan. Vaurio on kehittynyt pitkällä aikavälillä, koska kosteus on siirtynyt maasta sekä kapillaarisesti että vesihöyrymuodossa ensin lämmöneristekerroksen ja sitten betonilaatan läpi saavuttaen vihdoin sisäpuolisen sisustusmateriaalin. Mikrobiperäinen haju on yleensä aistinvaraisesti havaittavissa.

Kohteen asukkaat ovat oireilleet jo monta vuotta ja sen johdosta asia on hoidettava. Tässä vaiheessa rakennesuunnittelija astuu kuvaan tehtävänään miettiä sopiva korjausratkaisu. Millä keinoin rakennesuunnittelija lähtee asiaa pohtimaan? Rakenteen purkaminen on kallista, joten se ei tule kysymykseen. Pintamateriaalin vaihto auttaa vähän aikaa. Kun lisätään ilmanvaihtoa, sisäilman epäpuhtaustaso laimenee hieman.  Jos lisätään poistoilmanvaihtoa, sisäilman laatu huononee entisestään: poisto pyrkii repimään korvaavaa ilmaa rakenteista, jotka ovat vaurioiset.

Miten voidaan tehokkaasti ja nopeasti estää kaikkien epäpuhtauksien siirtyminen sisäilmaan pienillä kustannuksilla? Vastaus on kapselointi. Tuotteen valmistaja lupaa, ettei kosteus siirry kapselointiaineen läpi: se on kaasutiivis, joten kaikki epäpuhtaudet jäävät lattiarakenteeseen. Tällä menetelmällä ongelma saadaan poistettua. Purkutöitäkään ei tarvita ja työt voidaan tehdä kuukauden aikana.

Korjaustyöt käynnistetään, pintamateriaalit poistetaan ja betonipinta hiotaan puhtaaksi. Tämä on kapseloinnin ehdoton edellytys. Jos tästä poiketaan, seuraukset ilmenevät nopeammin kuin oikein tehtynä. Lattian koko pinta kapseloidaan ja mahdollisesti nostetaan jonkin matkaa myös seinälle riippuen seinämateriaalista. Myös ilmanvaihtokanavat päätetään puhdistaa. Näin saadaan varmasti kaikki epäpuhtaudet poistettua kohteesta. Työ on tehty ja kohteen asukkaat palaavat takaisin. Kysely osoittaa, että sisäilma on parempaa eikä oireilua ole ilmennyt. Kaikki on hienosti.

Minne katosi se kostea maanvarainen betonilaatta, jossa kosteus siirtyi ylöspäin luonnonlakien mukaisesti? Ei minnekään. Se vain piilotettiin muutamaksi vuodeksi. Kosteus siirtyy edelleen rakenteessa samalla tavalla kuin aiemminkin, mutta nyt se törmää kapselointimateriaalin alapintaan. Kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa alkaa taas mikrobitoiminta ja muutaman vuoden kuluttua sama ongelma on edessä.

Kosteus siirtyy myös jonkin verran sivusuunnassa ja seinän alareunoissa rupeaa maali kupruilemaan. Lisäksi lattialaatta on yhtenäinen, joten väliseinien kohdalla ei ole mitään estettä epäpuhtaan ilman siirtymiselle hengitettävään sisäilmaan. Kaasumaiset aineet pääsevät vapautumaan näistä kohdista sisäilmaan. Mikrobit alkavat tuottaa haitallisia aineenvaihdunnan tuotteita luonnollisen kilpailun vuoksi. Oireilu palaa ja herkemmät ihmiset reagoivat ensimmäisenä. Olemme jälleen lähtötilanteessa.

Kohteen tilaaja pyytää selvittämään mistä on kysymys. Vastaus on, ettei mikään ole muuttunut rakennusteknisesti parempaan suuntaan ja lisäksi sisäilmassa on vielä haitallisempia aineita. Lähtökohtahan oli kostea maanvarainen betonilaatta eikä sen ominaisuuksia parannettu. Nykytietämyksen mukaan mikrobit tuottavat hankalissa oloissa erittäin haitallisia aineenvaihdunnan tuotteita, jotka vaarantavat ihmisen terveyden.

Rahaa on palanut paljon kohteen asukkaiden terveydentilan muutoksen johdosta. Terveydellisiä tutkimuksia ja sairaspoissaoloja on kertynyt paljon. Normaalin arjen eläminen vaikeutuu, kun asukkaat eivät voi olla kotonaan vaan yrittävät hoitaa tehtävänsä muualla. Lapsiperheissä vanhemmat ovat kotona hoitamassa sairasta lasta.

Ohjeeni on, että kohteen ongelman aiheuttaja tulee saada aina selville ja se tulee poistaa. Ainoastaan näin toimien voimme oikeasti korjata sisäilman laatuun liittyviä ongelmia. Rakennustekniset ratkaisut eivät ole kaikki sisäilman laadun kannalta hyviä ratkaisuja. Sisäilma on kuitenkin se, jota hengitämme 90 % elämämme aikana, joten sen laadulla on merkitystä.

Hyvä sisäilma kuuluu kaikille

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaiseman Rakennusten kosteus- ja homeongelmat -raportilla (2012) pitäisi olla suuri vaikutus päättäjien ja rakennusalan ammattilaisten toimiin. Asia on erittäin ajankohtainen erityisesti päiväkotien, koulujen ja sairaaloiden sisäilman laadun kannalta.

Sisäilma on laadullisesti heikointa päiväkodeissa.Tähän on useimmiten syynä maanvarainen lattiarakenne, minkä johdosta kosteus pääsee rakenteeseen ja aiheuttaa mikrobivaurion. Kostean lattiarakenteen peittävä muovimatto edesauttaa sisäilmaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tuotantoa. Tämä yhdistelmä muodostaa pienen lapsen terveydelle uhan, kun päiväkodin lattialla kontataan ja leikitään päivittäin.

 

Peruskoulut on rakennettu 1950–1960-luvuilla ja ne alkavat olla huonossa kunnossa. Korjaus- tai kunnostustoimenpiteitä on tehty liian vähän tai ei lainkaan. Päiväkodista homeen vaurioittamaan peruskouluun siirtyvä lapsi altistuu pitkällä aikavälillä huonolle sisäilmalle. Yhdeksän vuoden aikana kosteusvaurion takia oireilevan oppilaan on mahdollista sairastua allergiaan tai astmaan.

Myös sairaalarakennukset ovat vanhoja ja niissä esiintyy kosteus- ja homevaurioita. Sisäilma ei saa aiheuttaa lisää ongelmia huonokuntoisten ja vastustuskyvyltään heikkojen potilaiden paranemisprosessiin.

Tarkastusvaliokunnan raportista selviää rakennusten todellinen tilanne ja nyt on viimeinkin tartuttava toimeen. Sekä valtion että kuntien päättäjien täytyy puuttua asiaan nopeasti, jotta julkisten rakennusten korjaustyöt saadaan aloitettua. Verovaroja tulee käyttää päiväkotien ja koulujen korjaamiseen ja uusien rakentamiseen, koska lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme tekijöitä ja tässä on kyse heidän terveydestään.

Tarvitaan lujaa yhteistyötä päättäjien ja rakennusalan ammattilaisten kesken kosteus- ja homevaurioisten rakennusten korjaamiseksi ja uusien rakennusten aikaan saamiseksi. Tätä varten Eduskunnan tulee tehdä päätös miljardin euron varaamisesta julkisten rakennusten korjaamiseen. Se on pieni summa siitä rahavirrasta, joka virtaa ulkomaille. Valtion ensisijainen tehtävä on huolehtia oman kansan terveydestä.

Asuinrakentamiseen on asunto-osakeyhtiöiden ja yksityishenkilöiden jo mahdollista saada lainaa edullisesti. Sen lisäksi arvonlisäveron alentaminen tai poistaminen seuraavan kolmen vuoden aikana tehdyistä korjaustöistä tai uudisrakentamisesta vauhdittaisi tilannetta. Rakennus rakennetaan ihmistä varten ja vietämme 90 % ajastamme rakennuksen sisällä, joten sisäilman laadulla on merkitystä terveydellemme.  Korjaavilla toimenpiteillä saavutetaan lopulta se, että kosteus- ja homevaurioista aiheutuneet terveydenhoitokulut laskevat huomattavasti. Suuntaamalla rahaa uudis- ja korjausrakentamiseen säästetään terveydenhuoltokuluissa.

Sisäilma-asiantuntijana näen, että kosteus- ja homevaurioihin suhtautuminen on muuttunut asiallisemmaksi. Kaikkien rakentamiseen liittyvien ammattilaisten siivoojista arkkitehteihin täytyy pystyä miettimään ratkaisuja ja toimiaan sisäilman kannalta eikä vain rakennuksen. Hyvän ammattilaisen tunnistaa siitä, että hän pystyy toimillaan edistämään hyvää sisäilmaa. Epärehellisyydellä ja toisten syyttelyllä ei saavuteta mitään. Ainoa asia, joka vie eteenpäin, on toimia vilpittömästi hyvän sisäilman puolesta.

P.S. Kiire on ihmisen luoma eikä siihen voi vedota.